Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Satakunnan Kansa 6.5.2008, Hannamari Ahonen

 

Pohjoisen tytön sopeutuminen etelään synnytti taide-esityksen

 

Ulkopuolisuuden tunne: Hanna Siivolan runoihin tehtiin sävellykset ja animaatiot.

 

Hanna Siivola muutti kahdeksan vuotta sitten synnyinseudultaan Torniosta Poriin, kun jäi työttömäksi. – Lähdin etsimään maailmaa.

 

Porissa Siivola Löysi ensin Annankadun teatterinuoret ja myöhemmin samasta pihasta Rakastajat-teatterin ja opiskeli oppisopimuksella valosuunnittelijaksi. Meänkielisen pohjoisen naisen etelään muuttaminen vaati sopeutumista uuteen ja tutkimusmatkaa omaan itseen. – Lapsuuteni syvin kuva on syvässä hiljaisuudessa nuotion äärellä. Täällä oli ympärillä äänten kaaos.

 

Siivola purki oloaan kirjoittamalla runoja. – Runoja siitä, mikä on ihmisen syvin mahdollisuus olla jotain muualla kuin missä omat juuret ovat. Miten ihminen sovittaa itsensä toiseen yhtälöön.

 

Muutama vuosi sitten Siivola luki meänkielisiä runojaan Satakunnan Radiossa, muuten runot ovat olleet vain hänellä itsellään.

 

Uutta musiikkia

 

Siivolan työpaikalla Rakastajat-teatterissa linjattiin viime vuoden 15-vuotisjuhlavuonna, että teatterissa kaikilla on mahdollisuus tehdä omannäköistään teatteria. Rakastajien toimistossa töissä oleva Sanna Grönmark alkoi tuottajaksi monitaide-esitykselle, jonka perustana olivat äitiyslomalla olevan työkaverin Hanna Siivolan runot.

 

Grönmark ja Rakastajissa aiemminkin musiikkia tehnyt Jami Westergård sävelsivät runoihin musiikin. Esityksen lavabändissä soittavat Grönmarkin ja Westergårdin lisäksi Meri-Porin lukion musiikinopettaja Hanna Martikainen ja Westergårdin kämppis, iisalmelaislähtöinen Petteri Hyvärinen. Hyvärinen ja Westergård ovat opiskelukavereita jo Palmgren-konservatoriosta ja jatkavat nyt molemmat musiikkiopintojaan Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa Tampereella. – Kappaleet ovat melodisia, vähäeleisiä ja folkmaisia. Yhteensä 11 biisiä, kolme Sannalta ja kahdeksan minulta, Westergård kertoo.

 

Animaatio ja toukkia

 

Grönmark pyysi mukaan vielä lukioaikaisen luokkakaverinsa kuva- ja tekstiilitaiteilija Katja Luodon ja tämän puolison kuvataiteilija Juha Veltin. Luoto ja Veltti tekivät Siivolan runoihin animaatioita. Lavastuksen muodostavat Hämeenlinnassa tekstiilitaiteilijaksi opiskelevan Luodon sideharsosta ompelemat toukat. – Jokainen työryhmän jäsen sai laittaa toukan sisälle esineen, jonka halusi suojata, kätkeä tai peittää, mitä toukan symboliikka itse kullekin merkitsikään.

 

Valaistuksen on monitaide-esitykseen suunnitellut esityksen runoilija Hanna Siivola. – Valot tulevat suoraan pohjoisen luonnosta. Miten mie ne näen ja mikä minulle niissä on tärkeintä.

©2020 layout132 - suntuubi.com